Kainuuta tuli kirjaimellisesti kahlattua läpi kilometrikaupalla. (Mulin hetteiköllä pariinkin otteeseen niin, että hotellille tallatessani (valkoiset) housuni sekä sulosääreni olivat puoleen polveen rusehtavat.) Sandaalit ja kävelykengät tuli pestyä suihkusaippualla... Meillä oli hotellin ainoa huone, jossa oli koko viikonlopun kengät kuivumassa avonaisessa ikkunassa...
Tunnustan heti alkuunsa, että en ollut aiemmin käynyt Kuopiota ylempänä *oops*. Minulle jo Jyväskylässä on kamalan isoja "vuoria". Pidin Kajaanin seudusta. Sieltä jäi paljon kutkuttamaan hampaan koloon. Kyllä sinne pitää uudelleen päästä!
Summa summarum:
- aloitetaanpa naisellisesta turhuudesta: löysin paikallisesta Sokoksesta pitkään etsimäni takin, jota saattaa käyttää myös hameistettuna (sekä yhden hellemekon). Perustelin illalla, miten säästin -40% alen vuoksi sata euroa! (ei mennyt selitys läpi, uskotte varmaan)
- ajoin pe-ma reilun 1600 kilometriä, joista oikeaa matkaa kiemuroin oli n 1100 km. Todennettua tuli, että pohjoisemmassa välimatkat ovat pidempiä...
- ihastuneena ja ylen kateellisena tutkin paikallista vaellus- ja melontayleiskarttaa (jota käytin koko viikonlopun maantiekarttanani, huomasin pian vaaleanpunaisten viivojen olevan maanteitä, mitä paksumpi, sen leveämpi tie ja suurempi nopeusrajoitus) - alueella on yli 100 vaellusreittiä!!! Harmi, ettei ollut aikaa oikeasti niihin tutustua ja käydä edes joitain pienempiä ja vähemmän vaativia kävelemässä. Tämä vaatii oman reissunsa!
- suota, suota ja suota - sitä jaksoin tuijottaa vaikka kuinka kauan (mieluummin auton sisätä, etteivät hyttyset syöneet elävältä, ei ollut mukana ohvia, huomaa, että olin noviisi)
- sain lakkaelämyksen - noukin kokonaista neljä raakaa lakkaa ihan itse (lehtineen ja varsineen, jotta sain näytettyä kotona, millaisia ne ovat) ja marssin paikalliselle torille varaamaan 4 kg lakkaa kotiin vietäväksi. Nyt ne nököttävät annosteltuina pakkasessa
- koin "valokuvauskuplan", en osannutkaan enää ottaa mistään itseäni tyydyttävää kuvaa, kun ympärillä ei ollutkaan vettä. Vähän helpotti, kun pääsin järven rantaan... Pyllistelin viljapelloilla, zoomailin suolla... Ei vaan näyttänyt hyvältä! En ole vielä oikein uskaltanut edes katsoa lopputuloksia.
- Näin / koin
Kajaanin linnoineen ja kaupunkiluontopolkuineen,
Oulujärven rannat,
tein järviristeilyn lossilla,
kävin katsastamassa Paltaniemen alueen ja Otanmäen lintuvesialtaan,
opin, että Kajaanissa ovat vaikuttaneet niin Eikka (Eino Leino), Lönkka (Elias Lönnrot) kuin Urkkikin (UKK),
kiertelin Talvivaaran tulevalla kaivosalueella, Vuokatissa sekä Sotkamossa...,
näin poroalue varoituksen (mutten poroja),
huomasin, että Kajaanin tori on elävä tapaamispaikka, jossa viihtyi turistikin haitarimusiikin ja iloisten ihmisten joukossa,
JA ENNEN KAIKKEA
koin Suomen luultavasti suurimman luonnonvaraisen putouksen, Hepoköngäksen (tykkäsin kovasti, vaikkei se ollutkaan suurimmissa mitoissaan tällä hetkellä).
Niitä kuvia??? Täytyy katsella myöhemmin.

This was my first trip to Kainuu (and town called Kajaani). I like the place. People are nice and there´s lot of nature to see. Thre´s lot of swamps and "mountains" (does anybody know what´s better word for "vaara"???) to admire. I have to go some time back to hike some of those 100 hiking trails!


2 kommenttia / comments:
Sut pitäisi selvästi laittaa vedettömälle valokuvauskurssille, hahhah! Ja on siinä mulla varsinainen paikkakuntapatriootti: hemma best eikä muuta! Hyttysmyrkky soikoon! :D :D :D
Vesi best, ei pelkkä hemma, Krisu hyvä... Oli kyllä kamala tajuta, että minähän en näe tässä mitään kuvaamisen arvoista. Hyi! No, katselen kuvia justiinsa läpi, voi olla, että jotain ehkä irtoaa, niin pääsette itsekin arvuuttamaan, mikä mättää.
Post a Comment